Kesän eka

Leppoisaa maanantaita! Festarikesän ekasta reissusta on selvitty kotiin asti. Huh, että oli reissu. Ihan mielettömän ihanaa oli jakaa tämä viikonloppu ystävän kanssa.♥ Nyt on aika hieman muistella juuri ollutta viikonloppua ja alkaa kerätä voimia tähän viimeiseen lomaviikkoon ja seuraaville festareille.

Perjantaina mentiin näillä. ♥

Olin siis tänä vuonna ensimmäistä kertaa Karjurockissa ja jotenkin iski olo, että tulevana vuonna on päästävä sinne uudestaan! Meininki oli mahtava ja järjestelyt miellyttivät. Artistikattaus, alueella olleiden kojujen sijoittelu, bussikuljetusten olemassaolo ja ennenkaikkea se fiilis, joka paikan päällä vallitsi! Hiukan huvitti se järkkäreiden määrä. Ilmeisesti sitä ei kuitenkaan ollut ylimitoitettu, koska vähän väliä jotain kannettiin pois tai talutettiin liiallisen humalan vuoksi. Silti. Ehkä tulevana kesänä olisi myös mahtavaa viettää nämä festarit leiriytyen. Saas nähdä, miten tässä käy!

Perjantain päätti Sonata Arctica. Aivan mieletön!

Perjantai sujui nopeasti ja oli mielettömän hauskaa! Lauantaina herättiin lyhyiden yöunien jälkeen ja suunnattiin kuuntelemaan päivän esiintyjiä. Päivän aloitti Kehä jo klo 11, mutta taisi poikien keikka olla viikonlopun paras! Tietysti se oli meille odotetuin. En voi sanoa kuin "kannatti herätä." Aurinkoinen päivä alkoi siis "varhain" ja aurinkoisesti. Kehän poikien keikan jälkeen olikin muutaman tunnin odottelu päivän seuraavaan mielenkiintoiseen artistiin.

"Tänään mun piti tehdä sitä, piti tehdä vähän tätä.."

Myös odottamisen arvoinen oli Antti Tuiskun keikka! Keikka oli hyvä ja sai lanteet liikkeelle. Kyllä se Anatude vaan osaa esiintyä ja ottaa yleisön huomioon. Mieletön artisti, ei voi muuta sanoa! Tavallaan osasinkin odottaa hyvää showta, olenhan nähnyt Antin lähimenneisyydessä muutamaan kertaa livenä.

Ellinooran keikka oli ehdottomasti eniten psyykkeelle käyvä. Miten jonkun ihmisen sanat voivat koskettaa niin syvältä ja saada pienen ihmisen tuntemaan olonsa niin huonoksi?! Ehkä se kertoo vain siitä, että keikalla oli merkitystä? Jotenkin keikan jälkeen kesti oma aikansa saada itsensä koottua takaisin kokonaiseksi. Kaksi ensimmäistä biisiä meni bailatessa, mutta sen jälkeen pidättelin itkua koko loppukeikan. Kosketti, satutti ja jäin miettimään, että pitäisikö Ellinooraa tulevaisuudessa vain kuunnella cd:ltä?!

Lauantai huipentui Vesalan keikkaan. Jäätävä kylmyys päivän paahtavan aurinkoisen sään jälkeen vei keikasta pienen palasen, mutta olihan se mieletön! Edelleenkään en syttynyt Vain Elämää-coverbiiseihin, mutta Vesalan oma tuotanto uppoaa ja kovaa! Mahtava mimmi! Onks tääl muka muitaki ihmisii?

Sunnuntaina oli ihana herätä ystävän vierestä olkapäät palaneena ja jalkojen itkiessä pitkistä kävelymatkoista. Päällimmäisinä mielessä ovat kuitenkin onnistuneet festarit ja mielettömät artistit. Edellisiin lisättyinä mahtavia olivat myös Nikke Ankara ja The 69 eyes. Mieletön viikonloppu! Toivottavasti myös tuleva viikonloppu olisi yhtä mahtava!

♥: Terhimaria